Sundayn tekee mieli sätkiä ja kiljua

   Toisinaan tekee mieli sätkiä ja kiljua ala- astelaisten iltabileiden tapaan. Joskus taas tekee mieli sätkiä ja kiljua ylä-asteikäisen hoodien pissiksen tapaan.
Ja joskus tekee mieli sätkiä ja kiljua niin kuin vain kaiken ennalta-arvattavuuteen turhautunut täti-ihminen osaa. Ne kaikki, se lapsi, se teini, se tätihän Sundayn ohuen kuoren alla elää ja hengittää. Ja joskus ne kaikki ovat äänessä yhtäaikaa...
Niin sitä sitten jotenkin huomaa olevansa täysin kohtuuton. Muita, itseään ja koko rakastavaa universumia kohtaan.

Kuvan otti leffaseurana ollut Taina

   Jotenkin vain hetkellisesti tuntuu, että enemmän se ottaa kuin antaa. Että se roikottaa edessäsi porkkaanaa kepin nokassa, mutta sä vain olet liian kokenut aasi mennäksesi siihen lankaan - vaikka menetkin.Hetkeksi. Ihan vaan koska porkkana on kauniin oranssi ja mehevän tuoksuinen. Kopistelet menemään itseriittoisena, palkkiota odotellen, kunnes lakkaa huvittamasta. Tekee mieli istahtaa niille aloilleen, mutta usko Sundayta: jos aasin kanttura istahtaa, on sen erittäin vaikea päästä jaloilleen taas! Sano siis itsellesi, vaikka miljoona kertaa, niin monta ikinä kertaa kuin vaaditaan, kunnes lopulta et voi muuta kuin uskoa sen " Tämä pettymys ja tunne kaiken pieleen menemisestä on vaan mun päässäni. Huomenna kaikki on taas paremmin. Huomenna olen taas valmis ottamaan vastaan."

Vanhenemisen parhaita puolia on, että oppii määrittämään tautinsa ja tuntemaan lääkeensä.
Joskus tarvitaan sätkiä ja kiljua ( lue halpaa viiniä- kiljua tarvitaan oikeasti erittäin harvoin. Se on pahaa, ja vatsakin saattaa mennä sekaisin. Hmm, no jaa, sama pätee toisinaan halpaan viiniinkin... ), joskus fantasia elokuva, lihasrelaksentia tai nukahtamislääkettä, seksiä, saunaa, hellyyttä, kiljumista ja sätkimistä, kakun leipomista, lasagnen laittamista, juoksemista koiran kanssa, kissan halimista, hevosen sukimista, kutomista, piirtämistä, laulamista, avantouintia, pitkää keskustelua ystävän kanssa, matkaa jonnekin kauas- sano sen nimi, ja lääkitse itsesi ihminen! Sinä tiedät parhaiten, mutta muista, että se mikä on lääkettä sinulle, saattaa olla myrkkyä toiselle. Nauti siis parantavat myrkkysi kohtuudella, äläkä tuputa mitään toisille.
 
   Tasan kerran vuodessa mun lääkkeeni on pienimuotoinen puutarhanhoito ( lue: muutaman kasvin istuttaminen parvekkeelle ). Inhoan multaa kynsieni alla, en pidä sen tuoksusta, kuten jotkut. Mutta taputellessani hanskakäsin multaa kauniiden kukkien kasvualustaksi, huomaan mielialani kohentuvan vääjäämättä.
   Pari päivää sitten hoivasin itseäni kukkaterapialla. Kello oli siinä 22, ilta oli lempeä ja tyyni, hiljainen. Niin minä matkustin lapsuuden kesiin maalla. Söin mansikoita pellosta, nuuskin grillissä kypsyvää kalaa, iltakasteen kostuttama ruoho oli viileää paljaiden varpaiden alla. Pihakoirat haukkuivat toisilleen matkan päästä, iltainen lintu huusi järvenrannan kaislikossa, ja se turvallinen aikuinen lauloi jotain hölmöä vanhaa laulua. Kai mä olin silloin onnellinen, vähän varuillani tietenkin, lähiölapsi kuitenkin. Ainakin nyt mä olin hyvällä fiiliksellä, kun sitä muistelin, ja tajusin, että kohta on huominen, ja mun pää alkaa tuulettua, ja osaan taas ottaa vastaan.
Eikä tarvitse sätkiä eikä kiljua.


Seuraavana aamuna Sundayn universumi sitten heräsi ja ravisteli itsensä, kuin vedestä nouseva koira.

Kaikki on kohdillaan taas. Olet palannut  omaan loistavaan todellisuuteesi, jossa unelmat käyvät toteen ja elämä on helppo nakki, pala kakkua, joka vain kasvaa, kun sitä syö.

Mielesi tekee raparperikiisseliä, ja kohta saat viestin ystävältäsi " Oletko kotona, tuon sinulle raparperiä. " Mööbeli, jonka ostamista olet suunnitellut, ei ollut eilen enää tarjouksessa, mutta tänään sen saa vieläkin edullisemmin! Toinen ystävä pyytää luokseen passattavaksi ja paijattavaksi. Kolmannen kanssa sinulla on vihdoin aikaa mennä katsomaan Liisa Peilimaassa. Sekavat työkuviot
osoittavat selkenemisen merkkejä, ja tajuat, miten tervetullut pieni loma juuri nyt oikeastaan onkaan. Voit ajaa pyörällä joen rantaan, uida ja lukea kirjaa vaikka koko päivän! Elämä on helppoa ja ihanaa taas, sellaista kuin sen kuuluu ollakin. Sillä tässä on virta. Sinun tarvitsee vain kellua ja nauttia!

Jotta voisit paremmin älä pyristele vastaan! Paitsi jos joku yrittää pakottaa sinua tahtoonsa, joka ei vastaa omaasi, silloin pyristele ihan perkeleesti!! Pyydä, niin sinulle annetaan; kolkuta, niin sinulle avataan! Siinä tuli viikon kliseekin sitten. Aina se ei toimi aivan täysin, mutta tyhjän saa pyytämättäkin, kuten tiedätte ;)

Pin it up on your map

Firenze

Alice laughed. “There’s no use trying,” she said: “one can’t believe impossible things.”
“I daresay you haven’t had much practice,” said the Queen. “When I was your age, I always did it for half-an-hour a day. Why, sometimes I’ve believed as many as six impossible things before breakfast.”
(Through the Looking Glass, Lewis Carroll)