Tietoja minusta

Oma kuva
Ikuisesti leikkivä, alati yllättyvä, vieläkin hämmästyvä.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Ylpeästi barbaarinen ja silti syvästi sivistynytkin- Lontoo




Ja taas on aikaa virrannut Vantaassa ainakin muutaman kaljakellunnan edestä, enkä vain ole saanut kirjoitettua mitään. Ajatuksia  on kertakaikkiaan ravannut niin paljon aivojeni ravirataa, että yhdestäkään hevosesta on ollut vaikea saada selkeää kuvaa.
Unissakulkijan on vaikea jäsennellä, selvittää ja suoristella.

Edellisen päivitykseni teemaan, sairauteen tai sen pelkoon, otan nyt kantaa vain sen verran, kuin on ihan pakko.
Kilpirauhasen kysta on mitä ilmeisimmin juuri sitä, eli kysta, mutta se poistetaan ja sisältökin vielä tutkitaan. Tavallaan tuo asia on siis loppuun käsitelty. Mutta sitä seurasi toinen terveysongelma. Paljon hankalammin hallittava, voimia vievempi ja muutenkin koettelevampi. Sen vaivani vien huomenna poliklinikalle koepalan ottoon. Mielenkiintoista on, että vaikka tavallaan vakavat ongelmat tulevat edellistä kuprua lähemmäs tällä kohtaa, käsittelin ne niin kertakaikkisesti jo aiemmin, että nyt vain hyväksyn odotuksen. Ja kyllä, pitkään jatkuneen epämääräisyyden jälkeen, taitaa jo taisteluväsymyskin ottaa omansa. Sillä, näin väsynyt en muista olleeni vielä milloinkaan.
Olen ollut koko elämäni niin terve, että muistutus hyvästä osastani ja ajattelemaan vetäytyminen jatkuvasta tekemisestä, taitaa olla mieleni keino auttaa minua pysymään voimissani vastakin.
Yhden todella ihanan nuoren terveyskeskuslääkärin sanat haluan tässä vielä jakaa, sillä ne saattavat joskus antaa lohtua ja auttaa kuumeista mieltä palaamaan realiteetteihin " jos oikein etsimään aletaan, niin melkein kaikista löytyy jotain möykkyjä kehostaan ", toisin sanoen, ihan oikeasti, ne eivät yleensä ole vaarallisia. :)

Mutta! Sen lisäksi, että päivälle on tullut pituutta jo vaikka kuinka ja paljon lisää, on Sundaynkin maailmassa ollut paljon sitä sunnuntaifiilistäkin! Kolmisen viikkoa sitten oli kolmen päivän sunnuntai kummityttö Lauran kanssa ( Laura on Sunday St. Sin- kuvaaja ) Lontoossa.

Sunday diggaa Lontoosta, sillä Sunday diggaa monisukupolvisesta kaupunkilaisuudesta, joka antaa vapauden, mutta tietää käyttäytymissääntöjen välttämättömyyden, mitään tarkoittamattoman kohteliaisuuden elämää helpottavan vaikutuksen. Suopean välinpitämättömyyden lempeässä udussa juntit erottuvat heti jyvistä, kuin tikku silmästä ;). Huom! Juntilla ei todellakaan tarkoiteta maalaista tässä yhteydessä, eikä Sundayn kielessä muulloinkaan, vaan eräänlaista moukkaa. - Oma  "maalaisuus " paljastui taas maanalaisessa, jossa on vaan jotenkin niin helppo lähteä päinvastaiseen suuntaan, jollei lue jokaista kylttiä kahteen kertaan, ja välillä mieti ankarasti kurtistellen. Siitäkin pidän, että suuressa kaupungissa joutuu keskittymään ympäristöönsä, pysymään valppaana. Vain kunnolla auki olevin aistein tietää ihan varmasti elävänsä, jos minulta kysytään.

Lyhyelle pyrähdykselle suurkaupunkiin lähtiessä, on tietty ratkaisevan oleellista miettiä etukäteen, mitä reissulla haluaa tehdä. Meidän to do list oli tällä kertaa: teatteri, kissakahvila, Primark, Sky Garden/ Monument, afternoon tea, Irregular Choice- liike. Tässä kohtaa elämääni ja kokemustani turistina lontoossa teatteri, Primark ja afternoon tea, ovat tosin jo vääjäämättömiä käyntikohteita! :D

Kissakahvilaksi valikoitui London Cat Village, joka oli kohtalaisen matkan päässä, ja jonne sai aikoja ( varaa netistä ennen matkaa! ). Erittäin kiva kahvila olikin, eikä mitenkään yltiökallis. Kissoista noin puolet oli puhdasveristä porukkaa, ja suurin osa leikattuja uroksia. Pari tyttöäkin joukossa pyöri, toisella oli pennutkin. Suloisia, kauniita, hyvin hoidettuja eläimiä, ja puheliaat, mukavat työntekijätyttöset! Suosittelemme!
Sky Garden on lähellä Monumentin ( Lontoon palo 1666 ) metroasemaa. Sinnekin pitää varata aika jo ennen matkalle lähtöä. Kyttäämällä sain peruutusajan pari päivää ennen matkaa, mutta työstä se kävi, joten suosittelen varaamaan hyvissä ajoin. Maksuton. Puutarha aika merkityksetön, mahtava hot chocolate, ja näköalat ovat uskomattomat. Ne me tosin jouduimme aika pitkälti arvaamaan, sillä sumu sattui olemaan sankka. - Laura juoksi rappuset Monumenttiin ( Sunday on saanut oman kunniakirjansa joskus kauan sitten ), ja minä join Monument alen Monument pubissa. Suosittelemme aurinkoisella, vaan mistäs sitä ikinä tietää, milloin paistaa, milloin ei ;)
Teattereiden alelippujen tarjontaa katselin  hiukan jo himassa, ja törmäsinkin loistaviin arvosteluihin Peter Pan goes Wrongin yhteydessä. Perillä oli tarjolla edulliset liput permannolle seuraavan päivän esitykseen, joten ne sitten otettiin. Jostain syystä kuvittelin esitystä musikaaliksi, mikä se ei ollut, mutta se oli kylläkin ainoa teatteriesitys, jossa olen koskaan nauranut katketakseni lähes alusta loppuun. Hieno, vanha teatteri ja se miten teatteri on kaikken kansan hupia, antoi tietysti vielä oman osansa siihen loistavaan, elävään fiilikseen ja elämykseen. Peter Pan goes Wrong Apollo teatterissa: suosittelemme ehdottomasti!!
Teetä ja ihania herkkuja. Tietenkin! Se vaan niin kuuluu. Kulahtaneessa turistieleganssissa, pukumiesten ja ladyjen keskellä, kristallikruunujen alla. Minileivoksia ja vispattua voita, pikkuruinen teekannu ja tyylikäs tarjoilija... -  Frank, missä ikinä tänä päivänä oletkin ( kundikaverin kämppis lähes 30 vuoden takaa ) " Oh I don´t know.. Anyway, anyone for tea ´cos I think I´m gonna make a pot..." Olisit ylpeä mun teen juonnistani tänä päivänä! ;)


The English language is like London: proudly barbaric yet deeply civilised, too, common yet royal, vulgar yet processional, sacred yet profane. - Stephen Fry


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti