Tietoja minusta

Oma kuva
Ikuisesti leikkivä, alati yllättyvä, vieläkin hämmästyvä.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Sunday käy Suomenlinnan kesäteatterissa, ja sukeltaa syviin vesiin



   Kesäretki Suomenlinnaan olisi jokaisen pääkaupunkiseudulla asuvan kerran kesässä tehtävä. Kaikkien suomalaistenkin mielellään kerran elämässään; valtaosa Helsinkiin saapuvista ulkomaalaisista matkailijoistakin ehtii tuolla historiallisella, idyllisellä ja kivoja palveluita tarjoavalla saarella käydä.
   Helppohan sinne on Kauppatorilta mennä: HSL kuljettaa 20 minuutin välein, ja eri firmojen lauttoja ajautuu sen rannoille useammastakin laiturista, tasaiseen tahtii.
Tämän sanottuani, on helppo vetää johtopäätös, että kauniina kesäpäivänä saattaa olla kovinkin ruuhkaisaa, niin lautoilla, kuin itse saarella, kuin sen ravitsemisliikkeissäkin. Mutta aina on tilaa vielä yhdelle, iloiselle picnic- seurueelle!
Suomenlinnan Panimon vaaleaa Pilsiä ja maalaissalaattia

  Eilen kaikki oli täydellistä kesäteatteriretkeä varten. Lyhyt lauttamatka ( tuskin edes vartin mittainen ) sujui ulkokannella ilman tuulta, ja vaikka ravintolan sisätiloissa olivatkin kaikki pöydät varattuja, oli terassilla tilaa.
   Aurinkoisella ja suojaisella pihamaalla tunsi miltei olevansa ulkomailla panimon omaa olutta maistellessaan ;)

   Myönnettäköön, etten ole mikään suuri kesäteattereiden ystävä. - Nytkin olin varustautunut niin hyttysmyrkyllä, sadeviitalla, kuin jättimäisellä huivillakin. Mitään niistä en tarvinnut.
   Muurien suojassa sijaitseva näyttämö on täysin katettu, ja katsojista on huolehdittu karheita            ( armeijan? työsiirtolan? ) vilttejä penkeille ja kaiteille viritellen.
Luonto osallistui näytökseen vain muutamin lokin kiljaisuin, kevyin tuulen puhalluksin.

   Mutta miksi siis kesäteattereissa luuhaamaton Sunday, päätti Suokkiin lähteä katsomaan näytelmää?
   Siksi, että kyseessä oli Yksi lensi yli käenpesän.
   Ken Kelseyn kirja, johon näytelmä pohjaa, on ilmestynyt vuonna 1962, ja sen perusteella käsikirjoitettu, Milos Formanin  elokuva saanut ensi-iltansa 1976. Sekä kirja, että elokuva ovat siis vuosikymmenien ajan pintansa pitäneitä, jatkuvasti ajankohtaisia klassikoita. Aika isoihin saappaisiin hyppäsi siis Juha Kukkonen näyttelijöineen.
   Eiväthän ne bootsit ihan täyttyneet, mutta sellaista ei kai kukaan voi odottaakaan.
Näytelmällä on rajoituksensa, ja vähän oli takeltelua vuorosanoissakin.
   Ken Kelseyn voimakas, satiirin keinoin ilmaisema, sanoma kuitenkin välittyi.
- Ihminen  on kykeneväinen kammottaviin julmuuksiin ja hirmutekoihin, täysin häikäilemättömään hyväksikäyttöön ja alistamiseen toisten ihmisten suhteen, ja oikeuttamaan niitä demokratialla, edistyksellä, uskonolla, lääketieteellä, ja milloin milläkin.
" Tämä on sinun omaksi parhaaksesi. " tiedättehän...
Eutanasian vankkumattomana puolustajana, tärkeänä pidän myös jokaisen ihmisen oikeutta arvokkaaseen, armeliaaseen loppuun. Kun peli on menetetty, se on aika jättää taakseen, eikä jäädä tyhjälle kentälle istumaan.

   Ja sitten on vielä se yksi tärkeä sanoma: kaikesta huolimatta ÄLÄ MAHDU MUOTTIIN. Meitä pakotetaan karsinoihin ja tungetaan muotteihin monelta eri taholta, jatkuvasti, jatkuvasti, jatkuvasti. Meidän mielemme ja ruumiimme tahdotaan tunkea espanjalaisiin saappaisiin ja rautaneitsyen syleilyyn . Meille kerrotaan mitä kuuluu ajatella, miten kuuluu elää, miltä pitää näyttää, jotta olisi oikeanlainen ja siten kelvollinen ja hyväksytty.
Mutta oikeanlainen voit olla vain olemalla omaitsesi.
Hyväksytyksi voit itsesi täysin ja todella tuntea vain itsesi hyväksyttyäsi.
Tunnet eläväsi vasta kun elät kuten sinä haluat, etkä kuten ulkopuoliset vaikuttajat vaativat.
Aina se ei ole helpoin tie. Joskus se on siihen suurimpaan häviöön johtava tie, sillä ne jotka meitä hallita haluavat ovat häikäilemättömiä oikein tosissaan.

   Että sellaisin, hiukan poliittisinkin kesäteatteri terkkusin Suokista tällä kertaa.
Eläkää kevyesti, mutta aina joskus miettikää ihan pohjia myöten tätä maailmaa jossa elämme, ja jossa toivon mukaan vielä monet tulevat ihmissukupolvet elävät. Ilman suuria muutoksia, se ei ole mahdollista. Faktat meidän kaikkien on jonain päivänä hyväksyttävä. Kuten näytelmässä sanottiin     " suurinta rohkeutta on pitää silmänsä auki ne kerran avattuaan ".

Älä laihduta päivän kuvausten satoa.

"Tingle, ting-le, tang-le toes, she's a good fisherman, catches hens, puts 'em inna pens...wire blier, limber lock, three geese in a flock, one flew east, one flew west, one flew over the cuckoo's nest...O-U-T- spells out...goose swoops down and plucks you out."



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti